(1974)
äiti doula vyöhyketerapeutti koulutettu hieroja
”Minun ensimmäinen synnytyskokemukseni oli pehmeä,
vavahduttava, järisyttävä ja hyvä sairaalan sisäisessä birth centerissä. Toisen lapseni synnytys oli kaunis ja rauhallinen kotisynnytys. Kolmannen lapsen synnytys oli tajunnan räjäyttävä IHANA kotisynnytys perheeni ja seitsemän doulan läsnäollessa.”
Minulla on omakohtainen kokemus kolmesta luonnollisesta, fysiologisesta synnytyksestä, joten tiedän kokemuksen kautta mistä puhun, kun ohjaan Sinua valmistautumaan elämäsi ehkä mullistavimpaan ja ainutlaatuisimpaan kokemukseen!
Esikoiseni synnytystarina:
Valitettavasti en tiennyt doulista mitään ensimmäisen poikani synnytyksen aikaan. Jos minulla olisi ollut puolisoni lisäksi myös doula mukana, uskon, että silloinen synnytyskokemukseni olisi ollut vielä eri tavalla voimaannuttava ja eheyttävä. Siitäkin huolimatta, että puolisoni oli mukana, minusta tuntui, että jäin synnytyksessä yksin. Olisimme molemmat todella hyötyneet kokeneen, synnyttäneen naisen läsnäolosta! Varsinkin, koska kätilöä ei juuri synnytyshuoneessa näkynyt…
Myös synnytyksen jälkeinen laskeutuminen vanhemmuuteen oli karikkoista, emmekä selvinneet mustelmitta. Synnytin Lontoossa ja vauva-arki kaatui melko pian yksin minun harteilleni puolisoni tehdessä pitkää päivää töissä. Vauva-arjen yksinäisyys ja oman lapsuuteeni kipeiden muistojen aktivoituminen synnytyksen jälkeen johtivat synnytyksen jälkeiseen masennukseen poikani ollessa noin 9kk ikäinen. Matkani eheytyneempään itseeni kesti pitkään ja vaati omat veronsa. Nyt voin kuitenkin sanoa, täydestä sydämestäni, että elämä hymyilee jälleen! Siksi minusta tuntuu suurelta lahjalta olla kanssakulkijana odottavan naisen/ pariskunnan vierellä heidän elämänsä ainutlaatuisimmassa hetkessä: oman lapsen syntymässä.
Toisen lapseni synnytys oli kaunis ja rauhallinen kotisynnytys. Siitäkin huolimatta, että olimme muuttaneet uuteen kotiin synnytystä edeltävänä päivänä ja synnytin kirjaimellisesti muuttolaatikoiden keskellä Kotona synnyttäminen oli minulle erittäin selkeä päätös: minulla oli takana kymmeniä doulauskokemuksia sairaalassa ja tiesin, että minun olisi vaikeaa, jollei mahdotonta synnyttää sairaalassa täysin omaan tahtiin ja rauhassa. Halusin synnyttää veteen, ottaa lapseni vastaan itse, katkaista napanuoran vasta istukan syntymän jälkeen, pitää vauvan lähelläni ihan ensi hetkistä alkaen. En halunnut että minulle tehdään ensimmäistäkään sisätutkimusta koko synnytyksen aikana. Olin tutustunut huolellisesti itseeni ja oman kehoni toimintaan, ottanut selvää synnytyksen anatomiasta ja fysiologiasta monilla eri kursseilla ja monta kirjaa lukien. Minulle oli tärkeintä, että minun ei tarvitse vastata yhdenkään tuntemattoman ihmisen hyvää tarkoittaviin kysymyksiin synnytyksen hetkellä.
Kolmannen vauvan raskausaikana olin pitkään sitä mieltä, että haluan synnyttää tämän lapsen täysin omassa rauhassani. Mietin, että sallinkohan puolisonikaan läsnäoloa synnytyksessä… Näin ajattelin kunnes minulle järjestettiin täydellisen IHANA Mother Blessing juhla, noin kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Juhlan mielettömän upea naisenergia pyörsi kokonaan pääni tulevan synnytyksen suhteen ja kuulin itseni kutsuvan kaikki yhdeksän naista mukaan synnytykseen! Viisi heistä pääsikin paikalle h-hetkellä ja loput neljä olivat vahvasti henkisesti läsnä<3
Kolmas raskaus oli minulle henkisesti raskain, synnytys ajallisesti pisin ja fyysisesti kivuliain kokemus tähän asti. Itkin synnytyksen aikana monta kertaa ja kirosin ääneen supistusten aikana. Tätä en ollut tehnyt kahdessa edellisessä synnytyksessä. Tukijoukkoni olivat kuitenkin ihanan kärsivällisiä ja kirjaimellisesti lauloimme vauvan tälle puolelle vatsaa. Kaiken tämän tuloksena maailmaan putkahtikin sitten pieni tyttö<3 Mahtaako pistää äitinsä koville myös kasvaessaan Ainakin tähän asti (nyt tätä kirjoittaessa tyttö on 8kk) hän on ollut ’helpoin’ vauva näistä kolmesta: ehdottomasti paras nukkuja, ottanut parhaiten haltuun äitinsä suihkutissit ja kaikin puolin muutenkin suht rauhallinen ja aurinkoinen tapaus.
Kaikki synnytykseni ovat olleet upeita ja samalla perustuksia järisyttäviä kokemuksia! Jokaisen kokemuksen jälkeen olen muuttunut ihmisenä. Jotain on joka kerta kuollut ja jotain syntynyt tilalle. Ovia on sulkeutunut ja toisia avautunut. Elämä on ihmeellisen ihanaa!!
